Agility 7. kerta

Meidän viimeinen agilitytunti sisälsi radan, jonka kaikki suorittaisivat. Radalle tuli edistyneemmät agit ja me aloittelevat agit, eli kaikki oltiin yhdessä. Rata oli tehty kaikista välineistä mitä oltiin Lakun kanssa jotenkin jo päästykin kokeilemaan, eli rengas, puomi, pöytä, esteet, pussi, putki ja kepit. Rata oli helppo muistaa kun sitä näki muiden "kilpailijoiden" menevän. Tämän ei ollut tarkoitus olla mikään suuri kisa, vaan vain hauska viimeinen kurssikerta. Tässä ei laskettu pisteitä eikä otettu aikaa. Ensin menivät isot koirat ja sitten keskikokoiset ja sitten pienet. Mehän oltiin Lakun kanssa sielä pienissä ja kun meidän vuoro tuli, oli jo niin pimeää että mustaa koiraa oli vaikea havaita, saati ohjata kentällä. Varsinkin kun Lakulla näytti todellakin olevan jotain muuta mielessä kuin agiradan suoritus. Alku lähti lupaavasti mutta n. 3 kohdan jälkeen Laku totaalisesti jätti kuuntelemattaja suunnisti hajujen perässä koko radan, jotenkuten minun ohjaamanani läpi. Aikaa saattoi kulua useitakin minuutteja, ellei jopa kymmeniä.. Olisi kyllä ollut hienoa jos Laku olisi jollain lailla edes reagoinut muhun, mutta musta se tuntui jo uuvuttavalta ja ärsyttävältä koko touhu, kun sai poitsun perässä juosta koko ajan. Mutta ei tämä kokemus minua lannista vaan me ei oltu harjoiteltu tarpeeksi näitä liikkeitä.. me palataan agilityn pariin Lakun kanssa sitten kun se on vähän vanhempi. Oli silti hieno kokemus.